Sana päivääsi

Erno Manni | 2.4.2020 8.10

OSOITA YSTÄVYYTTÄ JA LÄMPÖÄ

Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani

Ruut 1:16.(1:6-18)

Noomi ottaa johdon käsiinsä. Hänellä ei ollut mitään syytä jäädä muukalaisena vieraalle maalle. Hänen ainoa toivon kipinänsä oli palata kotimaahan ja luottaa siellä vieraiden ihmisten hyväntekeväisyyteen. Sitä ennen murheen murtama nainen tekee miniöilleen viimeisen rakkaudenpalveluksen, jättää heidät taakseen ja lähtee takaisin kohti isiensä maata. Miniät eivät halua jättää anoppiaan, mutta saavat kuunnella kiistämätöntä järkipuhetta: Kukaan ei ota vaimoikseen naimisissa ollutta naista, jolla on elätettävänään anoppinsa.

On parempi että yksi joutuu onnettomuuteen kuin että kaikki kolme joutuvat samaan kuriumukseen. Näin toinen miniöistä taipuu, itkee anoppinsa kohtaloa, suutelee häntä jäähyväiseksi ja lähtee omille teilleen. Sen sijaan Ruut ei suostu jättämään Noomia. Hänen sanoissaan löytyy syvä ystävyyden ja välittämisen sydän.

Ruut opettaa meille lempeydestä

Ruut osoitti suurta lempeyttä Noomia kohtaan seuraamalla tätä. Booas osoitti lempeyttä Ruutille joka oli varaton ja hyljeksitty mooabilaisnainen. Jumala osoitti lempeyttä heille jokaiselle johtamalla heidät yhteen suunnitelmansa mukaisesti.

Aivan kuten Booas osoitti lempeyttä ostaessaan maata Ruutin ja Noomin perintöosan turvaamiseksi, Kristuskin osoitti lempeyttä meidän puolestamme kuolemalla puolestamme taatakseen meille iankaikkisen elämän. Jumalan lempeyden tulisi kannustaa meitä osoittamaan lempeyttä ja kunnioittamaan Häntä.

Ruut opettaa meitä heittäytymään Jumalan varaan.

Mikään kohtuus ei vaadi häntä ottamaan oman surunsa keskellä huolta vielä anopistaankin. Kaikki järkipuhe näyttäisi viittaavaan toisaalle.

Ystävyys on ystävyyttä ja rakkaus rakkautta, mutta on tilanteita, joissa on pakko toimia toisin kuin sydän sanoo. Näinhän meitä opetetaan, Ruut ei ajatellut niin.

Oli väärin hylätä huonommassa asemassa oleva läheinen ja siksi Ruut ei niin myöskään tahdo tehdä eikä tee. Hän jättää maansa ja kansansa, jättää omaisensa ja uskontonsa ja etsii turvaa Jumalalta, hänen kansansa keskeltä. Sen tiedämme, että Jumala vastasi rukouksiin, kuivasi ajallaan kaikki kyyneleet ja johdatti Noomin ja Ruutin kokonaan uuden elämän alkuun.

Meidän aikamme ei rohkaise heittäytymään Jumalan ja hänen armonsa varaan. Aikamme on pitkään rohkaissut ihmistä luottamaan itseensä. On aika kääntää luottamus Jumalan puoleen ja Hänen lupauksiinsa. Osoitetaan ystävyyttä ja rakkautta lähellä oleville.